Miten nuotteja luetaan?

Nuotinluku on tärkeä taito, joka helpottaa musiikin oppimista. Nuotit kertovat äänen korkeuden, keston ja rytmin. Musiikin lukeminen voi aluksi tuntua monimutkaiselta, mutta säännöllinen harjoittelu auttaa ymmärtämään merkinnät ja niiden suhteet. On täysin mahdollista soittaa niin sanotusti "korvakuulolta" ilman nuotteja, vain kuuntelemalla musiikkia, mutta itse en kuulu tähän lahjakkaaseen kategoriaan. Riittävän tutun kappaleen kanssa soittaessa osaan säädellä rytmiä ja muistan ulkoa sävelet mutta lähtökohtaisesti tarvitsen aina nuotit.

Nuottiviivastolla on viisi viivaa, ja jokainen nuotti sijoittuu joko viivalle tai niiden väliin. Ylemmällä viivastolla on G-avain ja alemmalla F-avain. Nimitys tulee siitä, että avain sijaitsee kyseisen sävelen kohdalla. Sellolle yleisin nuottiavain on alempana esiintyvä bassoviivasto. Avain kertoo korkeuden josta kappale soitetaan. Huomionarvoista on kuvassa esiintyvä termi "middle-C". Se on sävel joka löytyy pianon koskettimista keskeltä. Kansainvälisesti sävelten nimet ovat A, B, C, D, E, F ja G. Suomessa kuitenkin käytetään B-sävelestä nimitystä H joten älä hämmenny vaikka tällaiseen törmäisitkin. Sellon tyypillinen viritys on paksuimmasta kielestä alkaen C, G, D, A. Oheisella nuottiviivastolla voit katsoa, millä viivalla nämä sävelet ovat F-avaimella. Kuvassa näkyvät ainoastaan puhtaat sävelet mutta tämän lisäksi nuotin edessä voi olla # (sharp) tai b (flat) merkintä. Tällöin kyseinen sävel soitetaan puoli sävelaskelta alempaa (flat) tai ylempää (sharp). Esimerkiksi Gb on sama asia kuin F#.

Nuotit voivat olla eripituisia. Kokonuotti kestää neljä iskua, puolinuotti kaksi, neljäsosanuotti yhden ja niin edelleen. Rytmi on olennainen osa musiikin ilmaisua ja dynamiikkaa. Niiden avulla soittaja tietää kyseisen sävelen keston. Oheisessa kuvassa on ylhäällä ensimmäisen kokonuotti, sen jälkeen puolinuotti, sitten neljäsosanuotti ja viimeisenä kahdeksasosanuotti. Tästäkin päästään vielä alemmas kuudestoistaosanuottiin ja niin edelleen mutta nämä ovat yleisimmin esiintyviä nuottien kestoja.

Musiikissa rytmi jaetaan tahteihin, jotka määrittyvät tahtilajin perusteella. Ylempi luku kertoo iskujen määrän ja alempi luku sen, mikä nuotti saa yhden iskun arvon. Esimerkiksi 4/4-tahtilaji tarkoittaa, että tahdissa on neljä iskua ja neljäsosanuotti vastaa yhtä iskua. Tahtiviivojen väliin mahtuu siis 4/4 tahdissa neljä neljäsosanuottia, kaksi puolinuottia tai yksi kokonuotti. Tahtiviivoilla nuotit jaetaan osioihin joka helpottaa niiden lukemista ja erottelee tahdit toisistaan. Tahtiviivojen väliin voi siis laittaa vain sen verran nuotteja kuin tahtilaji sallii. Huomaa, että tahtilaji voi muuttua kesken kappaleen. 4/4 tahti on yleisimpiä tahtilajeja ja siksi sitä merkitäänkin joskus C kirjaimella (Common time).

Musiikillisia merkintöjä on erittäin suuri määrä. Osa merkeistä on tarkoitettu vain tietyille soittimille. Kaikkia merkkejä ei suinkaan tarvitse osata ulkoa ja niihin voi perehtyä soittoharrastuksen edetessä. Soittamisen pitää olla mukavaa ja muistathan sen, että aloittelevana musiikillisena taitelijana sinulla on ilmaisunvapaus kappaleeseesi! Älä siis huolehdi liikoja, vaikka et jokaista merkkiä tietäisikään. Keskeisillä merkinnöillä pääset alkuun ja ne auttavat sinua hahmottamaan kappaleen kulkua ennenkuin edes aloitat soittamaan.